Bangkok

Ollaan nyt vietetty Bangokissa pari päivää, eikä kaupunki itsessään ole kauheasti säväyttänyt. Thaimaan pääkaupunki tuntuu kaaottiselta ja liian hektiseltä- valtavasti ihmisiä, autoja ja skoottereita. Odotankin jo että päästään siirtymään rauhallisempaan paikkaan.

Eilinen aloitettiin suuntaamalla Khao san roadille (Madventuresista tuttu Kaaostie),joka on Bangkokin suurin travellerghetto. Kierreltiin ja ihmeteltiin menoa, syötiin samalla myös aamupalaa. Päätettiin Aten kanssa lähteä katsomaan temppelialueita ja Eemi jäi rastoittamaan tukkaansa kaaoksen keskelle.

                                       

Khao San Road

Napattiin Aten kanssa tuktuk-kyyti Grand Palacelle ja Wat Phra Kaeon temppelialueelle, mutta se reissu jäi lyhyeksi. Olin olettanut että temppeliin pääsee sisään kunhan olkapäät ja polvet ovat peitettynä, mutta yllätykseksi sisälle ei ollut t-paidassa tai shortseissa mitään asiaa. Mulla oli päällä pitkät haaremihousut ja olkapäille kiedottuna huivi, mutta sekään ei riittänyt. Pitkiä vaatteita olisi saanut kyllä vuokrattua, mutta päätettiin ettei temppeli ole sen vaivan ja rahan arvoinen. Palatsin ulkopuolella soi jatkuvalla syötöllä englanninkielinen nauhoite, joka kielsi luottamasta kehenkään tuktuk-kuskiin, myyjään tai vastaavaan. 

Atte Wat Phra Kaeon edessä,pidemmälle ei päästy

Ei annettu takaiskun lannistaa, vaan otettiin kartta käteen ja suunnattiin etsimään seuraavaa kohdetta! Lähdettiin köpöttelemään kohti Wat Pon temppeliä, jonka suurin nähtävyys on 46-metriä pitkä makaava kultainen buddha-patsas. Sisäänpääsy oli 100bahtia (eli n.2,5e) joka todellakin kannatti maksaa! Hinta sisälsi myös turisteille vesipullon, joka oli kiva yllätys siinä helteessä. 

Temppelialue oli yllätävän iso. Onneksi ison buddha-patsaan luona ollut hulina rauhoittui välittömästi, kun lähti tutustumaan muuhun alueesen. Temppeleihin mennessä piti kengät ottaa pois, mutta muuten vaatetusta ei juuri rajoitettu. Päätettiin silti kunnioittaa kulttuuria, ja peitettiin olkapäät ja polvet.

Illaksi palattiin hotellille ja käytiin vähän istuskelemassa altaalla. Kun Eemikin

 vihdoin palasi rastoittajalta, pojat päättivät lähteä käymään illallisella keskustassa. Mulle tuli päivän helteessä vaeltamisesta niin heikko olo, että jäin hotellille nukkumaan. Tein saman mokan kun aina reissussa, eli join aivan liian vähän ja jätin syömisten välille liian monta tuntia. Onneksi olin pakannut mukaan Eloveenan pikapuuroa, joten sain vähän helpotusta heikkoon oloon.

Tämäpäivä onkin mennyt vain altaalla maatessa. Aamulla käytiin tosin läheisessä kaupassa ostamassa aamupalaksi croissantteja,mehua ja banskuja. Huomenaamulla herään kyllä ajoissa hotellin aamupalalle, täytyyhän neljäntähden hotellin aamiaista päästä maistamaan. Hotellista vielä senverran että hieno on, mutta sijainti on vähän hämärä. Onneksi täältä saa helposti napattua taksin kohti keskustaa, ja vieläpä mittarilla. Lähtökohtaisesti jokainen taksikuski yrittää huijata ja vedättää liian suurta hintaa. Noh onhan niidenkin tultava jollain toimeen. Silti taksin saa tingittyä yleensä puoleenhintaan kuskin ehdottamasta lähtöhinnasta. 

Huomisen missiona on ottaa juna kohti Pohjois-Thaimaata ja siitä eteenpäin Laosin rajaa. Saa nähdä kuinka käy, toivotaan että juna-asemalla löytyy joku englanninkieltä taitava. Ja että saadaan junaan makuupaikat.

Terkkuja täältä,

-julia