Koh Phi Phi

Hellou!

Viimiset neljä päivää ollaan vietetty Koh Phi  Phillä, joka netin mukaan on legendaarinen bilesaari. Ja sitä se todellakin oli, en oo ikinä koskaan nähnyt niin montaa ruotsalaista juomassa ämpäreitä. Jumputus jatkui aamuun saakka ja aamulla krapulan määrä oli käsinkosketeltavaa. Sillä saarella on todellakin ikuinen vappu. Koska kuitenkin ollaan tylsiä kalkkiksia, ei meistä juuri ollut bailaamaan paria kaljaa enempää, vaan tyydyttiin vain ihmettelemeään menoa vähän syrjempää.

Hommat tehty helpoksi kun ämpäreitä sai ostaa valmiina paketteina

Pääsyy miksi me mentiin Phi Phille ei siis ollut ympärivuorokautinen ryyppäys, vaan paikan kauneus, jota oli kehuttu netissä maasta taivaisiin. Olihan se siis itsekkin lähdettävä tsekkaamaan. Ehdoton kohokohta oli kun aivan ihastuttava brittiperhe kutsui meidät mukaansa vierailulle viereiselle Phi Phi Leylle. Ilmeisesti ne huomasivat meidän rahatilanteen tai oikeastaan sen vähyyden, ja kutsuivat meidät jakamaan veneen jotta päästiin halvemmalla. Ja niin me kolme lähdettiin jo aamusta aikaisin viettämään oikeaa perhe-päivää 5 englantilaisen kanssa.

 Vuokrattiin pitkähäntä-vene käyttöömme ja otettiin suunnaksi Maya-beach, eli juuri se ranta jossa DiCaprion The Beach- leffa on kuvattu. Pysähdyttiin myös muutamaan pieneen poukamaan uimaan ja snorklaamaan aivan käsittämättömän huikeissa maisemissa.

Pojat uimassa

Siellä me pulikoitiin, täydellisen turkoosissa ja kirkkaassa vedessä, värikkäiden kalojen ympäröiminä korkeiden kallioiden kohotessa vieressä. Me oltiin oikeasti kuin yhtä perhettä, pojat hyppivät veneestä veteen ja me naiset otettiin nauraen kuvia ja syötettiin kaloille leivänmurusia.

Pari fisua

Tälläisella botskilla olitiin liikenteessä

Maya-beach oli juuri niin ihmisiä täynnä kun osattiin pelätäkkin, mutta oli kyllä käymisen arvoinen. Vitsi miten uskomattomia maisemia maailmaan mahtuu. Tollasessa paikassa kyllä miettii että maailma on liian kaunis vihattavaksi, ja mieli täyttyy iloisista asioista. 

Loppuilta istuskeltiinkin porukalla rantabaarissa paikallisten jalkapalloilua katsoen ja keskustellen mm. olivatko Englantilaiset surullisia Dianan kuollessa ja kuinka kylmä Suomessa pitää olla ettei tarvitse mennä kouluun. Koska meillä kaikilla on jo kahden kuukauden jälkeen kova ikävä meidän omia perheitä, oli kiva päivän ajan olla osa heidän perhettään. Päivä oli kaikinpuolin onnistunut ja hyvä, ei voi valittaa mistään!

Nää jätkät oli kyllä todellisia pallotaitureita

Vikana iltana Phi Phillä kiivettiin Eemin kanssa näköalapaikalle katselemaan miltä saari näyttää ylhäältä päin, ja Atte meitä jo odottelikin siellä ylhäällä kun oli aiemmin päivällä patikoinut saaren toiselle puolelle. Tottakai oltiin niin tonttuja että jätettiin kapuaminen niin myöhään, että aurinko alkoi jo laskea eikä saatu kun huonoja kuvia hämärässä. Kaunista silti oli

Phi Phillä pääsin toteuttamaan myös yhden aikas pitkäaikaisen haaveeni (äiti suosittelen että lopetat lukemisen nyt, tän piti olla yllätys), kävin nimittäin ottamassa vähän mustetta ihoon! Tatuointi tehtiin perinteisellä bambu-tekniikalla,ja ai että miten kipeää se teki. Itse kuvahan on noin kahden peukalonpään kokoinen, mutta kyyneleet nousi kyllä silmään sitä hakattaessa. Nyt mulla kuitenkin komeilee nilkassa norsuvauvan kuva, ja itse oon tosi iloinen ja tyytyväinen työn jälkeen. Studio oli tosi siisti, ja henkilökunta osaavia, neula avattiin steriilistä pussista mun nähden ja tatuoija käytti hanskoja kuten asiaan kuuluukin. Oli kuitenkin niin kipeä kokemus, että ihan hetkeen ei uutta kuvaa mun ihoon ilmesty

 Muste nakutettiin bambukepillä ja neulalla ihon alle

Valmista tuli

Yhteenvetona Phi Phi oli käymisen arvoinen paikka, muttei siitä tullut mun suosikkia. Mua nyt ylipäätäänkin pistää vihaksi tyhmästi ja epäkunnioittavasti käyttäytyvät tursistit, jotka eivät kunnioita paikallisia tapoja tai ihmisiä. Ja näitä urpoja löyty saarelta vähän liikaakin. Vaikka oletkin ruotsalainen ja umpihumalassa aamu kymmeneltä, voit silti kiittää tarjoilijaa ruuasta ja olla pyyhkimättä suutasi valkoiseen pöytäliinaan, varsinkin kun paperia on vieressä. Erityisen pahanmielen mulle saivat kuitenkin apinat, jotka oli puettu vaippoihin ja ihmisten vaatteisiin, ja joita pidettiin yötämyöten jumputuksen ja vilkkuvien valojen keskellä vain että tursitit voisivat pitää niitä hetken sylissä ja ottaa kuvan?! Siis mitä? Ole ystävällinen ja vältä antamasta huomiota tuollaiselle, koska kysyntä lisää tarjontaa. Jos haluat nähdä apinan, vedä tossut jalkaan ja kävele kilometrin verran metsään niin näet. Ilman eläinrääkkäystä ja eläimen vientiä täysin luonnottomaan elinymäristöön. Idiootit.

Mutta olihan siellä niin paljon hyvääkin. Uskomattoman kauniit turkoosit maisemat, niin paljon ihania ruokapaikkoja,ihania pikku baareja ja paljon ostosmahdollisuuksia. Jokaiselle jotakin Rugereita lainatakseni. Hitaasti mutta varmasti mun sydän alkaa lämmetä Thaimaalle, vaikka ikävöinkin Laosin huokeaa hintatasoa ja Kambodzan ihmisiä,jotka olivat itse ystävällisyyksiä. Annan kuitenkin mahdollisuuden, joten thaikkula, sulla on vielä pariviikkoa aikaa hurmata mut!

Tänään tultiin Koh Lantalle, ja meillä kävi uskomaton mäihä majoituksen kanssa. Kun saavuttiin ei meillä tuttuun tapaan ollut mitään varattuna, ja saatiin selville että koko saari on täyteen buukattu. Halvin majoitus olisi ollut alkaen 200e per yö. Ei kiitos. Pienen selvittelyn ja järjestelyn jälkeen me kuitenkin asustetaan aivan hotellitasoisessa paikassa hintaan 1000bth eli n.25e. Onhan tää edelleen tosi kallis, mutta ilmastointi ja oikea sänky tuntuu taas hetkenajan niin luksukselta, että eiköhän tässä yön vietä. Seuraavaa päivitystä siis täältä

ps. miksen ole aiemmin keksinyt kuinka loistavaa matkaevästä murot on? 

-julia

Joulu kaukomailla

Oikein hyvää joulua kaikille!
Toivottavasti teillä oli rentouttavat ja rauhalliset pyhät

Meidän joulu oli täysin erilainen kun 19 edellistä, eikä Atte ollut ikinä ennen nähnyt lumetonta joulua. Ikävän kyyneleiltä en myöskään säästynyt, sen verran ihania jolulutoivotuksia ystävät ja perhe meille lähettivät. Lahjoja ei ostettu koska rinkat tursuaa jo muutenkin yli,mutta mulle lahjoista paras oli tietää että läheisimmillä ihmisillä on kaikki hyvin. Ja tottakai se,että oltiin yhdessä Aten kanssa.

Meidän joulu piti sisällään....

Reppureissaajan jouluherkkuja...

Yhdessäoloa...

Lämpöä...

Joulukuusen...

Suolakeksitalon...

Jouluaterian...

Rentoutumista...

Herkuttelua...

Uusien tossujen toivomista pukilta...

Ja matkustamista!

Näissä merkeissä sujui meidän pyhät. Vaikka koti-ikävä olikin hurjan kova eikä oikeaan joulufiilikseen päästy, niin meillä oli ainkin erilainen joulu jota voi vielä vuosienkin päästä muistella.

Meidän kone ei suostu tällähetkellä yhteistyöhön,mutta toivon että se alkaisi pian pelittää,tänään oltiin nimittäin niin överissä rantaparatiisissa että haluan päästä jakamaan sen myös tänne blogiin. Kirjoittaminen tällä tabilla on vaan niin vaivaloista ja kuvien saanti vaikeaa että haluaisin jo läppärin kuntoon.

Tänään on ollut myös kivoin päivä koko Thaimaan aikana,ja myös yksi koko reissun siisteimmistä,siitä lisää myöhemmin. Nyt päälle Piin elämä ja toivotaan ettei naapurit bailaisi hela nattenia.

life is good

- julia

Back to Thailand ja köyhäilyelämää Ao Tonsailla

Heippa!

Saavuttiin takaisin Thaimaaseen siis viime torstaina, parin mutkan kautta. Meillä ei ollut lentoja varattuna, ja mentiin Phnom Penhissä kentälle kyselemään lippuja Bangkokiin jotka osoittauvuivat ihan törkeän kalliiksi. Kiltti nainen kuitenkin vähän jeesasi meitä, ja myi meille liput pimeästi tiskin alta vähän huokeampaan hintaan, ja niin me oltiinkin jo matkalla thaikkuihin. Bangkokissa marssittiin lentoyhtiöiden tiskeille kysellen ''halvimpia mahdollisia lentoja minne vain etelään'' ja niin meidän määränpääksi valikoitui Krabi, noin 50dollarin hinnalla.

Phnom Penhin kentällä

Ei meillä sen puoleen ollut majapaikkaakaan varattuna, joten setvittiin aikamme majoitusta kentällä, ja loppujenlopuksi taksi vei meidät yöksi Won Won-nimiseen guesthouseen.  Kun saatiin edes hieman paikannettua itseämme kartalla, pakattiin aamulla kamat kasaan ja otettiin suunnaksi läheinen Ao Tonsain-ranta. Sinne pääsi vain pitkähäntä-veneellä, ja kyyti maksoi 100Bht nassulta. Ainoa vain että meidän piti venailla rannalla jokunen tovi, sillä vene ei liikahtanut rannalta ennenkuin kyydissä oli 8 ihmistä. Eemi vertasi täkäläistä toimintamallia hyvin inttiin- täällä on aina kiire odottamaan! 

Venettä odottelemassa

Ja niin meidän riemuremmi jalkautui Ao Tonsaille! Tonsai on pieni ja suhteellisen rauhallinen paikka, jossa kiertää yksi heikkainen tie. Paikka on kiipeilyä harrastavien suosiossa, sillä rantaa reunustaa aivan huikeat kalliot. Me majoituttiin Chill Out- nimiseen paikkaan, jota pitivät hurjan mukavat paikalliset jäbät. Joka ilta baarissa järjestettiin myös tulishow, jossa pyöriteltiin palavia keppejä niin pirun nopeasti

Ei hullumat näkymät baarista

Rentoa meininkiä

Koska reppureissaajan budjetilla mennään ja tiedettiin että jouluksi aiotaan panostaa vähän parempaan paikkaan, me valittiin koko rannan halvin asumus. Maksettiin omasta bungalowista 300bth yöltä, eli noin 7 euroa. Maja olikin simppelein missä ollaan tähän saakka asuttu, ei edes sänkyä,vain patja lattialla. Attea lainaten se oli koirankopin kokoinen ja siellä oli ainoastaan yksi piripatja. Mulle ainoa vaatimus majapaikalta on nykyisin ehjä hyttysverkko, jonka saa levitettyä sängyn ylle, ja sehän tuolta löytyi. ''Kylppäri'' löytyi pihan toiselta laidalta. Kovin monessa paikassa ei ole myöskään tullut vuohta vastaan suihkussa kun on aamupesulle mennyt! Mietittiin myös Aten kanssa yksi yö että miksi meidän majassa haisee niin pahalta, ja aamulla syyksi selvisi patjan alta löytynyt kuollut hiiri...Halvalla kuitenkin päästiin joten laadusta täytyy tinkiä!

Suihku

Aamupesulle mennessä mua odotti suihkussa kaveri!

Ao Tonsailla maisemat oli huikeat. Vuokrattiin Aten kanssa kajakki ja käytiin melomassa lähisaarilla ja tutkimassa luolia, harmi että kuvat on iphonessa eikä tässä koneella. Oli kuitenkin mieletöntä meloa siellä jättimäisten vuortenseinämien välissä.

Mun terveysongelmat seurasivat mua myös Thaimaaseen. Eemin potema flunssa tarttui muhunkin, ja toi mukanaan korvatulehduksen. Koska kuitenkin satuttiin olemaan jumissa tuolla rannalla, hoidettiin se ilman lääkkeitä luonnonkonsteilla.

Kaksi yötä Tonsailla oli meille tarpeeksi, ja kaikki enemmän tai vähemmän kipeinä päätettiin että jouluksi suunnataan Phukettiin. Otettiin Tonsailta lautta, jota odoteltiinkin puolipäivää. Päästiin kuitenkin lähtemään, ja parin tunnin matka sujui aika iisisti. Illan suussa saavuttiinkin Phukettiin, ja täällä ollaan edelleen

rakkaus

Tähän saakka Thaimaa on vaan suututtanut mua. En käsitä miksi kaikki jauhaa tämän olevan ''super halpa'' sillä ei todellakaan ole! Thaimaa on jo tähän asti tullut maksamaan meille tyyliin enemmän kun koko Kambodza yhteensä. Vitsi mikä shokki oli mennä syömään kun ruoka maksoi meidän saman verran kun parin yön majoitus Laosissa. Halpaa? NOT

Toiseksi mua suututtaa paikallisten käyttäytyminen turisteja kohtaan, joka on vähintään törkeää. Täällä on turisteja niin valtavasti, että kauppiailla ja taksikuskeilla on varaa valita asiakkaansa. Mistään ei tunnu olevan tinkimisen varaa, kysymyksiin saa törkeitä vastauksia ja ikäviä katseita. Eilen basaarissa kauppias rupesi huutamaan meille ''tämän on minun kauppani, tänne ei tarvitse tulla vain katselemaan, lähtekää menemään'' kun vain katseltiin shortseja eikä ostettu. Kurjaa

Fiilikseni Thaimaasta tällähetkellä

Kolmanneksi mua ärsyttää ihmispaljous. Joo onhan meidän oma syy että ollaan täällä pahimpana high-seasonina, mutta silti. Odotankin jo innolla pääsemistä vähän väljemmille vesille ja pois täältä massatursmi keskuksesta. En oikein ymmärrä että kuka haluaa tulla lomalle tälläiseen paikkan (puhun siis Phuketista). Rannat on ahdettu täyteen aurinkotuoleja, Subway ja Mäkkäri on nurkan takana ja roskaa ja ihmismassoja kaikkialla. Ei vastaa mun mielikuvaa rentouttavasta lomasta. Tämä on niin kaukana aidosta Thaimaasta kun vain voi olla. Toisaalta onhan tämä äärettömän helppo kohde perheille ja niille ketkä eivät lomaltaan vaadi

muuta kuin tuttua länsimaista ruokaa,lämpöä ja pienen läntin rannalta. Siksihän mekin tänne tultiin. Nytpä tiedän etten varmasti ikinä tule toisten.Tälläinen lomailu ei ole mun pala kakkua. Kukin kuitenkin siis tallatkoon tavallaan

Löydettiin kiskasta Ilta-Sanomat, kuinka siistiä!

Tänää rauhoitutaan joulunviettoon, ja parannellaan tätä flunssaa pois. Kirjoittelen meidän joulukuulumisia tässä piakkoin, nyt kuitenkin kaivaudun rakkaan kainaloon ja aletaan katselemaan Joulupukkia ja Noitarumpua(:

-julia