Missing you Miss Finland

Eli kuusi asiaa joita kaipaan kotoa:

Oma vaatekaappi

-Koska rinkan tila on kovin rajoitettu ja jo pakollisista varusteista kovin täysi,on vaatteita mukana kovin vähän. Niinkuin blogin kuvistakin huomaa,samoja vaatteita käytetään päivästä toiseen ja ne alkaa olla jatkuvan kulutuksen ja pyykkäyksen ansiosta jo parhaat päivät nähneitä. Musta onkin kehittynyt varsin etevä vaatteiden korjaaja,vaikka ennen neula tuskin pysyi kädessä. Myös nyrkkipyykki hoituu tuosta vain,kun pesupalvelua ei ole tarjolla tai se on liian kallis. Kaipaan kuitenkin sitä että voin astua vaatehuoneeseen ja valittavissa on useammat kuteet kuin neljä paitaa tai kolmet housut. Myös oma pesukone tuntuu tästälähtien arjen luksukselta

Talvi

-Mä en ole niitä jotka matkaavat ulkomaille karkuun talvea ja pakkasta. Vaikka tykkäänkin lämmöstä ja auringosta,tykkään myös talvesta. Ja lumesta ja pimeydestä ja pakkasesta. Joulukuu Lapissa onkin mun lemppari aikaa vuodessa, ilmassa on jotain taikaa kun on pimeää ympäri vuorokauden, kinokset hohtaa, pakkanen kipristää poskia ja hanki narskuu töppösten alla. Mutta talvi kuuluu nauttia napapiirin paremmalla puolella, etelän talvesta en oo pahemmin ikinä perustanut

Suomalainen ruoka

- Tarviiko tätä edes perustella? Oon ruuan suhteen laittoman nirso,mikä on välillä vaikeuttanut mun eloa Suomen rajojen ulkopuolella. Toisaalta mun ruokamieltymyksiä on helppo täyttää: mahdollisimman simppeliä ja mautonta, esim.riisi,pasta ja kana. Suomesta kaipaan eniten suklaata, Valion maitoa, äidin kotiruokaa,ruisleipää ja juustoa. Miten onnellinen olinkaan kun Malesian kentältä löytyi Fazerin sinistä! Jokapäivä haaveilen herkuista joita syön kun palaan kotiin, mutta kotona haaveilen satavarmasti herkuista joita oon napostellut täällä. On myös huikeeta päästä omaan keittiöön tekemään itse ruokaa ja varsinkin maustamaan sitä itse. Niin hohdokkaalta kun kolmen kuukauden jatkuva rafloissa syöminen kolme kartaa päivässä kuulostaakin, se on tosiasiassa melko puuduttavaa. Samat nuudelit ja sopat tunkee vastaan joka listalla. Huisia päästä tekemään ite ruokaa,empä olis ennen reissua uskonut että intoilen vielä siitä,että pääsen kuorimaan perunoita?

Perhe

-Meillä on iso perhe, ja ollaan kovin läheisiä. Varsinkin kun ollaan kaikki vähän kasvettu, meillä on sisarusten kanssa paljon yhteisiä juttuja, ja meillä on tosi kivaa keskenämme. Voisin sanoa että sisarukset on yksiä mun parhaita kavereita. Koris yhdistää meitä kaikkia, ja vitsi mitkä jälkipuinnit meillä on viikonloppuisin ruokapöydässä jännien pelien jälkeen! Musta on kurja kun jään "ulkopuolelle" perheen tapahtumista, esim. joulusta ja veljen täysi-ikäistymisestä, mutta pidetään onneksi paljon yhteyttä.

Isoin ikävä mulla on kuitenkin meidän hauva vauvaa, joka pikkuhiljaa alkaa olla kunnioitettava vanha rouva. Laika on ollut mun paras ystävä lapsesta saakka, ja tunnen piston sydämessä jokakerta kun käyn porukoilla ja lähtiessä en voi ottaa sitä mukaan, sillä se ei oikein sopeudu kerrostalo elämään tai voi jäädä yksin kämpille. Nyt mulla ei kuitenkaan ole töitä tiedossa,joten voin ottaa sitä meille kämpille mahdollisimman paljon ja viettää aikaa sen kanssa kun vielä voi. Mulle nousee kyyneleet silmiin kun mietinkin että parin viikon päästä oon rapsuttamassa mun omaa karvakuonoa<3

Oma sänky

-Kolme kuukautta epämääräisiä petejä ja nukkumapaikkoja/ asentoja on muovanneet mulle varmaan jonkun kroonisen skolioosin. Myös guesthousejen lakanat aiheuttaa mulle äärimmäisen usein inho-reaktion, siksi yöt onkin vietetty makuupussissa. Meillä on kämpillä maailman mukavin sänky ja iso untuvapeitto, enkä malta odottaa kun pääsen sinne puhtaisiin lakanoihin nukkumaan.

Suomen toimivuus

-Monen monista ongelmistaan huolimatta, Suomessa kaikki on yleisesti ottaen toimivaa. Pääset sairaalahoitoon ilman vakuutusta ja rahatukkua,poliisi ei lähtökohtaisesti halua nyhtää sulta lahjusrahoja ja pääset opiskelemaan vaikkei porukat satukkaan olemaan raharikkaita. Matkahuolto kuljettaa perille ainakin lähes aikataulussa, kiinteillä hinnoilla eikä pärstäkertoimen mukaan (kaukomailla useat näkevät valkonaamoissa pelkän kävelevän dollarin), ja julkinen liikenne liikkuu silloin kun on luvattu, ei silloin kun kuskia huvittaa/ väkeä on kyydissä tarpeeksi. Jos mainoksissa luvataan jotain, se pitää lähestulkoon paikkansa. Aina löytyy joku joka osaa auttaa tai tietää asioista,joku jolle voi esittää reklamaation. Yleisesti pelkkä yhteiskunnan toimivuus ja soljuvuus tuntuu musta jälleen ah niin ihanalta


http://m.youtube.com/watch?v=WfuwD4Ivdls


-julia